Olen kuullut toimitusjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa. Olen kuullut Gerakoa ja yhtä hallituksen jäsentä. Olen puhunut tunteja kuntapoliitikkokollegoiden ja kyläläisten kanssa. Olen lukenut lehtiä ja seurannut kirjoittelua. Mitä on jäänyt käteen?
Leppäkosken Sähkö on menestyvä ja hyvin hoidettu energiayhtiö. Sen potentiaali kiinnostaa myös sähköverkon ulottumattomista tulevia sijoittajia. Viime aikojen pyörityksessä ovat toistuneet sanat
- ilmaiset osakkeet ja optiot johdolle ja hallitukselle
- ristiinomistukset
- äänileikkuri ja sen poistaminen
- vihamielinen valtausyritys,
ja asiaan liittyy varmaan monta muutakin käännettä ja käsitettä.
Kunnon vyyhti.
Lienee tarpeellista avata, miten minä siihen liityn. Sekä koti, mökki että maatila sijaitsevat Leppäkosken verkon alueella, ja kaikkiin ostamme sähkön Leppäkoskelta. Yhtiön osakkeita minulla ei ole, mutta istun kaupunginhallituksessa, joka määrittelee Ikaalisten kaupungin omistamien osakkeiden kohtalon. Lisäksi koen, että saman pestin kautta minun tulee ajatella myös niitä kymmeniä ikaalilaisia yksityishenkilöitä ja yrityksiä, jotka omistavat (pieniä määriä) yhtiön osakkeita, ja toki myös kyseessä olevan merkittävän kokoisen yhtiön etua. Olen vuosikymmenen verran ollut jäsenenä Leppäkosken asiakasraadissa. Sen tehtävä on kertoa yhtiölle asiakaskokemuksia ja toisaalta kertoa kylillä yhtiön toimista. Raati ei ole kokoontunut tässä viime aikoina – ja nyt meillä olisi roppakaupalla kerrottavaa. Raadin toimintamallia uudistetaan parhaillaan, ja sinne saa hakea jäseneksi.
Konserniohje leikkurille?
Perjantaina, tällä viikolla, on taas Leppäkosken yhtiökokous. Sen asialistalla on äänileikkurin poistaminen. Nykyisellään äänileikkuri poistaa vaikutusvaltaa suuromistajilta ja antaa pienosakkaillekin vähän mahdollisuutta vaikuttaa yhtiökokousten päätöksiin. Onhan moinen tavallaan väärin isoja osakemääriä omistavia kohtaan, mutta Leppäkoski on (ollut?) ns. paikallinen sähköyhtiö, jolloin luonnollisesti omistuksenkin pitäisi olla paikallista(kin). Ketä paikallista sijoittajaa enää kiinnostaa omistaa yhtiötä, jonka asioihin ei ole vaikutusmahdollisuutta? No, osinkojen toivossa kai sijoittajat yleensä toimivat vaivautumatta yhtiökokouksiin äänestelemään. Silti pidän edes periaatteellista vaikutusmahdollisuutta tärkeänä. Liitän sen paikallisuuteen, mikä taas kytkeytyy tiiviisti toimintavarmuuteen – ja siinä on asia, joka jokaista sähköasiakasta kyllä kiinnostaa.
Jos leikkuri perjantaina poistetaan, Leppäkoski ja ristiinomistusyhtiöt saavat äänivallasta 49 %. Aina siihen kelkkaan yksi prosentti mukaan löytyy, tai sen verran prosentteja on poissa kokouksesta, että Leppäkosken johto saa vastaisuudessa päättää, mitä yhtiössä tapahtuu. Samalla se toki pystyy estämään kaikki mahdolliset valtausyritykset ja siinä mielessä suojelemaan yhtiötä.
Pitkällä tähtäimellä?
Leppäkoski on tehnyt hienoa työtä ja tulosta. Sen johtoon ollaan kyllä yleisesti hyvin tyytyväisiä – pakko olla osaavaa porukkaa; tulokset puhuvat puolestaan.
Johdon kyvykkyys ja luottamus siihen alkoi horjahdella, kun sen oma ilmaisosake- ja optiojärjestely tuli esiin. Sillä kai yritetään sitouttaa nykyinen johto pysymään yhtiössä, mutta samalla kyllä lähti ristiriitainen viesti, joka kylillä on tulkittu röyhkeydeksi, ahneudeksi, jotenkin epäilyttäväksi – ja hallituksen hiljaiseksiostamiseksi. Onko tämä se johto, johon luotetaan tulevaisuudessakin? Luottamus on siinä mielessä jännä asia, että kun sen kerran menettää, sitä on tosi vaikea saada ikinä takaisin.
Ja vaikka tämä johto olisikin luotettava, entä seuraava? Ja sitä seuraava?
Näin päästään otsikon aiheeseen, sanaan vihamielisyys. En yhtään tykkää koko sanasta, enkä varsinkaan vihamieliseksi leimaamisesta. Tässä keskustelussa sinällään viattomalta kuulostava perheyhtiö Gerako (tai sen ostotarjous) on nimetty vihamieliseksi, vaikka sen voisi ajatella hyvinkin ystävällismieliseksi: se sentään haluaa uskoa yhtiön tulevaisuuteen ja sijoittaa siihen paljon rahaa kiinni. Gerako ei tule saamaan äänivaltaa yhtiöstä, joten eiköhän sen kanssa vaan yritetä tulla toimeen ja yrittää ottaa siitä ilo irti.
Mikä on vihamielistä kenenkin mielestä?
Olenko minä vihamielinen nykyjohtoa kohtaan, jos haluan pitää pienosakkaiden äänivallan puolta? Kas kun minä ajattelen niin, että paikalliset pienosakkaat kyllä ovat fiksusti toimivan, taitavasti yhtiötä luotsaavan johdon takana, eli johto ristiinomistuksineen saa päätösvaltansa jatkossakin, pienosakkaiden tuella. Minun puolestani johto saa palkita itsensä ja hyvin tehdyn työnsä optioilla, mutta muilla osakkailla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä ehdoilla menestys tehdään.
Voidaanko ajatella, että olen ystävällismielisesti johdon tämänkertaista esitystä vastaan?
Jos olen ymmärtänyt jotain aivan väärin, kertokaapa se, ennen perjantaita.
hannamarialta 