Uusi valtuustokausi on ollut työntäyteinen. En ole edes laskenut, montako kokousta tai neuvottelua on jo takana, mutta kun valtuusto, hallitus, ryhmäkokoukset, ryhmienväliset, konsernijaosto ja strategiaseminaarit ynnätään, niin eipä ole tullut liikaa vietettyä aikaa kotosalla saati telkkarin ääressä.
Mitä me on saatu aikaiseksi?
Uusi kaupunginjohtaja.
Aloitettiin kausi kesäkuussa laittamalla kaupunginisän tärkeä paikka auki. Sen yhteyteen pykäistiin minimaalinen some-kampanja, joka pikemminkin tähtäsi asukasmarkkinointiin kuin kuntajohtajan löytämiseen, ja sitä kampanjaa muuten olisi hauska jatkaa. Pallo kehittämisyhtiölle. Haastattelujen jälkeen saatiin kaupunginjohtajaksi Kari Tolonen, joka on reippaasti astunut uusiin saappaisiin ja hyvin hän niillä harppoo. Maanantaina nuijittiin johtajasopimus, joten kj-keissi alkaa olla taputeltuna tällä erää.
Uusi hallitus kehittämisyhtiöön.
Rakkaan kehittämisyhtiömme ympärillä lähes aina kiehuu jotain, aiheesta tai aiheetta. Nyt sitä soppaa on pyöriteltynä niin, että aivan uusi ja uudelta pohjalta ponnistava hallitus saatiin sille kasattua. Siinä muuten olikin hommaa, sillä oli sovittu, että kootaan hallitus, jonka kokoonpano sopii kaikille poliittisille ryhmille. Pidän erävoittona ja valtuuston yhteistyökyvykkyyden osoituksena, että tässä onnistuttiin! Uusi hallitus on aloittanut positiivisesti mm. osallistumalla valtuustostrategian tekemiseen yhdessä valtuutettujen kanssa. Näin rakentaan yhteisiä tavoitteita kaupungin kehittämiselle ja voidaan olla varmoja siitä, että kehittämisyhtiön hallitus tietää, mikä on valtuuston tahtotila Ikaalisten vision suhteen – ja se antaa oman arvokkaan panoksensa vision muodostamiseen.
Uusi toimitusjohtaja kehittämisyhtiöön.
Niin, uusi johtaja on valittuna. Häntä en ole vielä tavannut, mutta tehdyn taustatyön perusteella tällä valinnalla on kaikki menestymisen mahdollisuudet.
Uusi visio.
Uusi visio on melkein syntynyt. Se on synnytyssalissa, ponnistusvaiheessa. Kohta kaupunkilaiset näkevät, tuliko siitä tyttö vai poika, molemmat ovat varmasti yhtä hyviä. Uusi visio ja strategiset kärjet saattavat kuulostaa tylsiltä ja itsestäänselviltä, mutta älkääpäs tuomitko työtämme liian äkkipikaisesti.
Strategiatyö sinällään on älyttömän tärkeä prosessi valtuuston työkyvyn kannalta. Matka on vähintään yhtä tärkeä kuin lopputulos. Strategiaa laadittaessa työskennellään yhdessä, tehdään paljon pohdintoja sekaryhmissä, hiotaan yhteisesti tärkeäksi katsottavia asioita, haetaan suuntaa toiminnalle. On tärkeää, että kaikki ovat tässä prosessissa aktiivisesti mukana, jotta jokainen tietää, mitä esim. sanaparilla varhainen välittäminen tarkoitetaan ja mistä se on syntynyt.
Eikä siitäkään haittaa ole, että valtuutetut, johtavat viranhaltijat ja kehittämisyhtiön väki tutustuvat toisiinsa ja jopa nauravat yhdessä. On tunnustettava, että strategiatyö on ollut paikka paikoin todella hauskaa. Ehkä meillä on joku erityinen yhteinen huono huumorintaju, sillä vedet silmissä on hekotettu itse keksimillemme huonoille markkinointilauseideoille (tontteja poikkeaville, hautapaikka näköalalla jne.) ja pöhköille slouganeille. Nauraminen lisää yhteenkuuluvuudentunnetta, mikä ei varmastikaan ole haitaksi tulevien vuosien päätöksentekoprosesseissa.
Uuden talousarvion pohja.
Vuonna 2018 kertyvät tulot on arvioitu ja alustavasti on pohdittuna, mihin kaikkialle niitä voisi käyttää. Monta kohtaa on vielä auki. Toivolansaaren (koko saaren) mahdollisuuksiin perehdytään vasta ensi viikolla, liikuntapaikkaselvityksiä on kuultu mutta niistä ei ole vielä keskusteltu. Tilaohjelmaan on tutustuttu, mutta ei ole vielä päätetty, mitä kiinteistöjä kenties myydään ja mitä esim. keskustan vanhan koulun jämälle tehdään. Mahdollisuuksia on paljon. Erinomaisia ratkaisuja olisi tarjolla, mutta ei kylläkään rahallisia resursseja kaiken kivan toteuttamiseen. Voisikohan kaupunki lotota?
Hyvä henki.
Tässä osavuosikatsauksessa on mainittuna vain pieni osa asioista, joita kesäkuun alun jälkeen on käsitelty, tosin ne eniten aikaa vieneet taisivat tulla avatuiksi. Koen, että valtuustossa on hyvä henki tehdä päätöksiä ja viedä asioita eteenpäin. Henki on ihan positiivinen. Toisinaan, viimeksi eilen, mietiskelimme Rintamäen Mikan, Kivelän Janin, Hakalan Pekan (ja keitä meitä siinä oli koolla) kanssa, miten myös sosiaalisessa mediassa liian usein negatiivisena vellovan kommentoinnin saisi kääntymään valoisammaksi. Siihen ei keksitty vastausta. Ideoita vastaanotetaan.
Työ jatkuu.
hannamarialta 